• LOGIN
    • Ostoskori on tyhjä.

Peruskoulun päättäneistä joka kymmenes ilman koulupaikkaa

Tamperelainen kirjoitti eilen kevään 2016 yhteishaun tuloksista (16.6.2016). Tamperelaisen mukaan toisen asteen koulutukseen oli yhteensä 76 500 hakijaa (lukio ja ammattikoulu), joista 69 300 sai opiskelupaikan. Tämä tarkoittaa sitä, että joka kymmenes yhteishaussa hakenut nuori ei saanut koulupaikkaa. Myös Yle Uutiset kirjoitti eilisessä uutisessaan (16.6.2016) toisen asteen koulutuksesta ja siitä, että lukiot ja ammattikoulut ovat yhä kauempana nuorista. Miten kasvaneet välimatkat ja ”epäonnistunut” yhteishaku voidaan ratkaista, jotta peruskoulunsa päättäneet nuoret pääsevät opiskelemaan ja elämässään eteenpäin?

Kun hakijoita on enemmän kuin paikkoja, jää osa nuorista luonnollisesti ilman opiskelupaikkaa. Ns. ”kyydistä putoajat” voivat olla heitä, joiden päättötodistuksen arvosanat eivät riitä kouluihin, joissa on vaatimuksena tietty keskiarvo. Joskus voi käydä myös niin, että arvosanat ovat riittävät mutta halukkaita kyseiselle opintolinjalle on vain liikaa. Nuoret, jotka ovat jääneet ilman koulupaikkaa pitävät usein välivuoden, jonka aikana he tekevät töitä, korottavat arvosanojaan tai ovat tekemättä mitään.

Ongelmia tuottavat myös pitkät välimatkat, kuten Yle uutisessaan kirjoittaa. On varmasti suuri kynnys jättää koti ja perhe peruskoulun jälkeen, noin 16-vuotiaana, ja muuttaa opintojen perässä eri paikkakunnalle joskus jopa monen sadan kilometrin päähän. Syy kasvaville välimatkoille on erityisesti koulujen lakkauttaminen homeen ja/tai sisäilmaongelmien takia. Syynä voi myös olla vähentynyt opiskelijamäärä, minkä takia on parempi keskittää koulutus yhteen paikkaan kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Keskittäminen säästää rahaa, mikä on tietysti ymmärrettävää jos opiskelijoita ei ole tarpeeksi. Silti, ainakin omasta mielestäni, kasvavat välimatkat tuntuvat hieman epäreilulta juuri peruskoulunsa päättäneitä kohtaan, mutta toki muutto on positiivinenkin asia monelle nuorelle.

Jokainen ihminen on yksilö, jolla on omanlaisensa kiinnostuksen kohteet ja tavoitteet. Perinteinen lähiopetus on hyvä asia ja tukee suurinta osaa opiskelijoista mutta on myös mahtavaa, että nykyteknologia tuo meille uusia vaihtoehtoja. Mikäli nuori ei ole saanut koulupaikkaa, voi verkko-opiskelu olla hyvä vaihtoehto, sillä tänä päivänä myös lukio-, ammattikoulu- ja muita kursseja voi suorittaa internetiä hyödyntäen. Näin nuoret pääsevät heti jatkamaan opintojaan – mikäli nuori pitää välivuoden, riskinä voi olla se, että kynnys kouluun hakemiselle kasvaa eikä hän käy koskaan toisen asteen koulutusta.

Enää ei siis ole välttämätöntä istua luokkahuoneessa tai muuttaa eri paikkakunnalle opintojen perässä vaan riittää, että käytössä on nettiyhteys ja motivaatio opiskeluun. Opinnot onnistuvat internetin kautta myös syrjäseuduilta ja tuovat siten tasa-arvoa nuorten keskuuteen. Verkko-opintojen avulla on helppo täydentää omaa osaamistaan ja parantaa arvosanoja vaikkapa välivuoden aikana. Verkko-opinnot voivat olla yhtä monipuolisia kuin perinteinen lähiopetuskin ja sisältää esimerkiksi ääntä, videota, kuvia ja tekstiä.

On kuitenkin hyvä muistaa, että termi ”verkko-opinnot” ei automaattisesti tarkoita helpompaa opiskelua sillä työtä ja motivaatiota tarvitaan yhtä paljon kuin perinteisessä lähiopetuksessakin. Joustavuus on kuitenkin verkko-opintojen valttikortti ja sen takia opiskelu on  mahdollista, asui motivoitunut 16-vuotias (tai vanhempikin henkilö) missä päin Suomea tahansa!

Herättääkö aihe joitakin ajatuksia? Kommentoi alle!

17.6.2016 | Lähteet: Tamperelainen, Yle Uutiset
Joka kymmenes nuori jäi ilman opiskelupaikkaa: 7000 joutuu miettimään tulevaisuuden uusiksi
Lukiot ja ammattikoulut ovat yhä kauempana nuorista – huonoin tilanne Itä-Suomessa

0 responses on "Peruskoulun päättäneistä joka kymmenes ilman koulupaikkaa"

Leave a Message